Rasvaimut

Rasvaimulla poistetaan kehon ylimääräisiä rasvakertymiä – toimenpide ei kuitenkaan korvaa laihduttamista. Tyypillisiä rasvaimualueita ovat vatsa ja kyljet, reidet, olkavarret sekä leuanalus ja kaula. Ihon kimmo-ominaisuuden tulee olla riittävän hyvä, jotta iho jaksaa palautua rasvaimun jälkeen uuteen hoikempaan muotoonsa. On mahdollista, että rasvaimua pitää täydentää ihon kirurgisella kiristyksellä, joko samassa leikkauksessa tai myöhemmin.

Laajemmissa rasvaimuissa käytetään WAL- rasvaimutekniikkaa (vesisuihkuavusteinen rasvaimu, Bodyjet), pieniin sopii myös perinteinen tekniikka. Toimenpide voidaan tehdä lähes aina paikallispuudutuksessa, mutta tilanteesta riippuen myös selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Rasvaimun lopullinen tulos on nähtävissä noin 3 kuukauden kuluttua. Toimenpidealue on 1-2 viikkoa hivenen mustelmainen ja lievä turvotus väistyy vähitellen muutaman viikon kuluessa. Toimenpidealueen iho saattaa aluksi olla herkkä tai tunto paikoin myös alentunut. Nämä tasaantuvat toipumisen myötä. Rasvaimualueella voi myös tuntua lievää muhkuraisuutta paranemisvaiheen aikana. Toimenpiteen jälkeen tukitekstiilin käyttö 2-6 viikon ajan on välttämätöntä.

 

Vesisuihkuavusteinen rasvaimu

(Water-Assisted Liposuction, WAL, Body-Jet)

WAL-tekniikka (Water-Assisted Liposuction, vesisuihkuavusteinen rasvaimu) on menetelmä, jossa puudutus suoritetaan imukärjestä tulevalla matalapaineisella nestesuihkulla. Nestesuihkulla on myös rasvasoluja hellävaraisesti irrottava vaikutus. Vesisuihkuavusteinen rasvaimu eroaa tässä selvästi perinteisestä rasvaimusta, jossa rasvasolujen irrotus ja itse rasvaimu perustuvat mekaaniseen, kudoksia enemmän vaurioittavaan tekniikkaan ja voimakkaampaan imutehoon. Vesisuihkuavusteisella rasvaimulla päästään tasaisempiin tuloksiin kuin perinteisellä tekniikalla, koska kudoksen paksuuden arviointi on luotettavampaa. Hellävaraisuuden vuoksi mustelmat, turvotus ja tuntohäiriöt ovat vähäisempiä kuin perinteisen rasvaimun jälkeen. Toimenpiteen voi pääsääntöisesti tehdä paikallispuudutuksessa, koska kudokset venyvät ja vaurioituvat vähemmän, minkä vuoksi toimenpide on myös selvästi kivuttomampi.

Vesisuihkuavusteisessa rasvaimussa ihonalaiskudokseen suihkutetaan kanyylillä keittosuolaa, jossa on puuduteainetta ja verisuonia supistavaa adrenaliinia. Itse rasvaimu tapahtuu muutamien pienten 3-5 mm reikien kautta, jotka paranevat muutaman viikon jälkeen käytännössä huomaamattomiksi.

Rasvaimualueelle jää tyhjä kolmiulotteinen verkkomainen sidekudoslokerosto, joka vetäytyy kasaan ja supistuu tukitekstiilien alla. Oikein toteutettu tukitekstiilijälkihoito on ensisijaisen tärkeää parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Imetyt rasvasolut poistuvat kehosta lopullisesti. Rasvasoluja voi kuitenkin muodostua lisää rasvan kantasoluista, jos energiansaanti on liiallista. Myös jäljelle jääneet rasvasolut voivat suurentua lihomisen myötä. Samoin kuin tapahtuu alueilla, joista rasvaa ei ole imetty. Lihominen rasvaimun jälkeen voi olennaisesti huonontaa rasvaimutulosta.

Aina muutamaan desilitraan asti rasvaimu on pieni toimenpide ja se voidaan tehdä yksinomaan paikallispuudutuksessa. Kun imumäärä kasvaa litroihin, rasvaimusta tulee varsin suuri leikkaus. 3-5 litran rasvaimu on jo suuri toimenpide. Rasvaimu rinnastetaan muihin suuriin leikkauksiin ja tehdään leikkaussaliolosuhteissa steriilisti. Mitä suurempi rasvamäärä suunnitellaan poistettavaksi, sitä useammin leikkauksessa tarvitaan paikallispuudutuksen ja tavanomaisten kipulääkkeiden lisäksi rauhoittavaa lääkitystä sekä tarvittaessa vahvempaa kipulääkitystä anestesialääkärin valvonnassa. Rasvaimut pyritään kuitenkin tekemään siten, ettei potilasta tarvitse nukuttaa (yleisanestesia). Näin vältetään nukutukseen liittyvät riskit ja saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos, kun potilas pystyy kääntymään ja liikuttamaan itseään. Eri asennot ja normaali lihasjännitys vaikuttavat siihen, miten pehmytkudokset (iho, rasva ja sidekudos) asettuvat. On siis suotuisaa ja turvallista, jos potilas pystyy kääntymään ja liikuttelemaan raajojaan. Vakavia komplikaatioita (esim. veritulppa) esiintyy lähes yksinomaan suurien, nukutuksessa tehtyjen rasvaimujen jälkeen.

WAL-rasvaimu on toimenpiteenä hellävaraisempi ja vähemmän kivulias, jolloin laajempiakin rasvaimuja voi tehdä paikallispuudutuksessa. WAL-imun jälkeen potilaat toipuvat nopeammin, koska kudosvauriot jäävät vähäisemmiksi. Osa potilaista ei ole tarvitse kipulääkkeitä lainkaan, mutta sen tarve on toki hyvin yksilöllistä. Tavallisesti kipulääkkeen tarvetta on 1-7 vrk:n ajan. Toimenpiteestä toipumisen kesto riippuu imualueesta ja työn luonteesta. Pienen rasvaimun jälkeen ei varsinaista toipumisaikaa tarvitse välttämättä lainkaan. Suuren 2-5 litran rasvaimun jälkeen kannattaa kuitenkin varautua noin 1-2 viikon poissaoloon työn luonteesta ja imualueesta riippuen.


Katso myös: Vatsan muodonkorjausleikkaus · Rintojen kohotusleikkaus · Rintojen suurennusleikkaus

Plastiikkakirurgia WRasvaimut